banner-front-sisasivu

Palautteella pysymme pinnalla - vai pysymmekö?

Palaute toimii tukena tai tuhona toiminnan, asenteen ja menettelytapojen muokkaamisessa. Palautetta annetaan yksilön ominaisuuksiin liittyen. Onko tämä se jutun ydin, vai tuleeko palautetta antaa tekemisistä?

Tekemisiä voi muuttaa. Voiko ominaisuuksia muuttaa, onko sille tarvetta ja kuka tarpeen määrittää?

Arjessa toimivan palautteen painopisteet ovat yksinkertaisuudessaan: asia, tapa, tilanne ja seuraukset. Palautteen perillemeno voi toisinaan olla haastavaa. Palautteen tarpeelle ja merkitykselle asetettu kriteeri ei aina kohtaa palautteen antajalla ja -vastaanottajalla. Ennen kuin ryhdytään tekemään yksipuolisia tulkintoja tai nopeita johtopäätöksiä syistä, miksi palaute ei mene perille, on paikallaan tarkastella palautetaitoja ohjaavia seikkoja.

Saatavilla on runsaasti tietoa palautetaidoista ja palautteen merkityksestä työyhteisötaitoihin sekä edelleen työyhteisötaitojen merkityksestä hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Mikä estää palautetaitojen kehittämisen? Onko kysymys epäluulosta, joka kumpuaa aiemmasta palautekokemuksesta tai epäluottamuksesta siihen, että arkemme voi helpottua ja tulla sujuvammaksi taidokkaalla palautteen antamisella ja vastaanottamisella?

Parhaimmillaan palautteenanto ja -vastaanotto on oppimisen ja oivalluksen prosessi oman kokemuksen kautta. Edelliseen liittyy virheistä ja kyselemällä oppimisen hedelmällinen kulttuuri. Hyväksymmekö ja sallimmeko edellä kuvattua tai ymmärrämmekö niiden kuuluvan palautetaitoihin?

Virheistä oppimisen voi viedä yhteisötason tarkasteluun. Tällöin yhteisön palautekulttuurin tulee olla turvallinen ja sen säännöt tulee olla kaikille kirkkaina.  Toimivaa ei ole lähestyä virheitä kysymällä, kuka ne on tehnyt, vaan kysymällä, mitä ne ovat olleet ja mitä niistä voidaan oppia.  Kun yhteisön palautekulttuuri on toimivaa, saa yhteisö oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet laajemmin ja syvällisemmin. Tämän oivaltaminen yhteisössä on ensiarvoisen tärkeää. Myönnetty virhe ja yhteisön palautekulttuurin turvallisuus tukevat yksilöä itsekunnioituksen eheytymisessä ja ylläpidossa. Toisaalta yhteisön palautekulttuurin säännöissä tulee huomioida tahattomien ja tahallisten virheiden erot.

Parjaava kolaute?

Jokaisella meistä on yksilölliset valmiudet antaa ja vastaanottaa palautetta. Palautetaitoja voi opetella ja kehittää. Voidakseen opetella on ensin tunnistettava omat  valmiudet. Meidän jokaisen on tärkeää tunnistaa haamutunteet ja selkäydinreaktiot sekä niiden merkitys palautteenannossa ja -vastaanotossa. Selkäydinreaktiot voivat olla positiivisia tai negatiivisia riippuen mm. itsetuntemuksestamme, asioiden käsittelytaidoistamme, henkilökohtaisesta kasvustamme sekä kokemuksistamme, kuinka ympäristö suhtautuu epäonnistumisen hetkillä. Haamutunteista ja selkäydinreaktioista kirjoittaa Mikko Aalto teoksessaan Parjaavasta Kolautteesta Korjaavaan Palautteeseen.

Yksilön tunnistaessa oman reagointitapansa ja historiansa reagoinnille on eduksi kertoa omat vastaanottotaidot - vastaanottotaitoihin liittyvät yksikön ongelmanratkaisutaidot.

Kun yksilön elämän täyttää työ ja muu elämä on hyvinkin suppeaa, työhön ydistyvän palautteen voimakkuus ja suhtautuminen palautteeseen yhdistyvät työlle asetettuun arvoon.

Myönteisen palautekulttuurin opiskelun voi aloittaa itseltä itselle, laajentaa sitä antamalla palautetta toiselle jne. Toiselta saatu myönteinen palaute voi tuntua hyvältä tai hämmentää, mahdollisesti epäilemme palautteen aitoutta. Tällöin on hyvä muistaa, että palautteen antaja määrittää palautteen aitouden, ei vastaanottaja. Myönteistä palautetta voi harjoitella laatusanoilla ja syventämällä sisältöä.

Eläin elää tässä hetkessä, antaa ja vastaanottaa palautetta reaaliajassa. Eläin reagoi heti, jos toisen eläimen tai ihmisen antama palaute on ristiriitaista. Eri eläinlajeilla on hienosäätöeroja palautteen- ja signaalinanto- ja vastaanottotavassa sekä näiden merkityksissä. Saman lajin yksilöillä on suuria eroja palautteen- ja signaalinanto- ja vastaanottovalmiudessa sekä -taidoissa. Eläimet käyttävät palautteeseen taidokkaasti elekieltä ja eri ääntelysävyjä.  Usein eläinten keskinäisessä kommunikoinnissa palautteen perillemeno ja palautteesta oppiminen kantaa hedelmää. Luonnonvaraisena elävien ja ihmisten kanssa elävien eläinten arkipalaute poikkeaa jokseenkin toisistaan, koska ihminen tuo oman palautekulttuurinsa eläinten palautekulttuurin rinnalle. Tällöin ns. palautekulttuurin alkukantaisuuteen tulee sekoite modernia.

Ihmisen on annettava palaute eläimelle heti ja eläimelle ymmärrettävällä tavalla esimerkiksi eläimen toiminnasta. Minuutin kuluttua annettu palaute on myöhässä ja epämääräisesti annettu palaute ei tuo vastinetta. Eläimen toiminta muuttuu haluttuun suuntaan, kun ihminen ajoittaa palautteen oikein, haluttu toiminta osoitetaan eläimen näkökulmasta ymmärrettävästi ja vahvistetaan edelliset eläimen näkökulmasta kannattavalla palkkiolla. Usein eläimen toiminnan muutos vaatii useita toistoja ja sen ylläpitoon satunnaisia vahvisteita, jotka ovat eläimelle kannattavia. Eläin määrittää itse, mikä on sille kannattavaa. Edellisestä prosessista käytetään soveltavin osin ilmaisua positiivinen vahvistaminen.

Jos eläin ei muuta toimintaansa ihmisen toivomaan suuntaan, usein ajattelemme, että eläin on uppiniskainen tai jopa tyhmä. Ajattelemmeko samoin ihmisen toiminnan muuttumattomuudesta?

koirat

Olisiko hedelmällisempää, jos arvioisimme palautetaitojamme ja kehittäisimme niitä huomioiden seuraavat: ajoitus, palautteen täsmällisyyden ja selkeyden yhdistyminen tekemiseen sekä tavoitteen suuntaisen muutoksen ylläpitäminen positiivisella vahvisteella? Palautteen saaja on aktiivinen oppija muutoksessa, kun palaute kokemuksena on palkitseva. Palautteella pinnalla pysyminen edellyttää antajan ja vastaanottajan tasavertaista yhdessä oppimisen tahtotilaa. 

Tarja Humala / JKK:n Yhteisötyönohjaajakoulutus 2014-2016

 

Tervetuloa seuraamaan blogiamme.

Blogissa asiantuntijamme kirjoittavat ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan ajankohtaisista työelämän ja yhteiskunnan ilmiöistä ja asioista.

Pidätämme kaikki tekijän- ja muut immateriaalioikeudet teksteihin. Blogitekstejä tai niihin kuuluvaa muuta aineistoa ei saa käyttää, lainata tai kopioida ilman asianmukaisia lähdeviittauksia.

Tervetuloa seuraamaan blogiamme.

Blogissa asiantuntijamme kirjoittavat ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan ajankohtaisista työelämän ja yhteiskunnan ilmiöistä ja asioista.

Pidätämme kaikki tekijän- ja muut immateriaalioikeudet teksteihin. Blogitekstejä tai niihin kuuluvaa muuta aineistoa ei saa käyttää, lainata tai kopioida ilman asianmukaisia lähdeviittauksia.